KIVENLAHDEN VENEKERHO

SÄÄNNÖT

KERHON SÄÄNNÖT

Nimi, Kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Kivenlahden Venekerho ry ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi.

Toiminnan tarkoitus ja laatu

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on veneilyn ja siihen liittyvän urheilutoiminnan sekä turvallisen vesillä liikkumisen edistäminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kilpailuja ja koulutusta sekä ylläpitää jäsenistölle satama- ja telakkatoimintaa. Yhdistys voi harjoittaa sellaista taloudellista toimintaa, joka välittömästi liittyy yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

Jäsenet

Yhdistyksen jäsenet ovat vuosijäseniä, kunniajäseniä, seniorijäseniä, nuorisojäseniä, miehistöjäseniä ja kannatusjäseniä. Jäsenten, paitsi kunniajäsenten valinnan suorittaa hallitus. Yhdistyksen vuosijäseneksi voidaan valita hakemuksen perusteella sopivaksi todettu henkilö. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksen päätöksellä kutsua erityisesti yhdistyksen tarkoitusperiä edistänyt henkilö, mikäli ehdotus saa taakseen vähintään kaksi kolmannesta annetuista äänistä.

Seniorijäseneksi voi siirtyä sellainen vuosijäsen, joka on luopunut aktiivisesta veneilystä, aikaisintaan sitä vuotta seuraavan vuoden alusta, jona hän täyttää 65 vuotta., Nuorisojäseneksi voidaan valita alle 26 vuotias henkilö. Nuorisojäsen siirtyy valintansa mukaan, joko vuosijäsenesi tai miehistöjäseneksi sitä vuotta seuraavan vuoden alusta, jona hän täyttää 26 vuotta. Hallitus vahvistaa jäsenen siirron ryhmistä toiseen. Miehistöjäseneksi voidaan valita henkilö, joka toimii miehistön jäsenenä yhdistyksen rekisteriin merkityssä veneessä.

Kannatusjäseneksi voidaan valita henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusperiä ja toimintaa.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Jäsen-, liittymis- ja venemaksut

Vuosi-, seniori-, nuoriso- ja miehistöjäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen suuruuden päättää vuosittain vuosikokous.

Kunniajäsenillä ei ole jäsenmaksua.

Nuorisojäseneltä ei peritä liittymismaksua, kun hän siirtyy vuosijäseneksi tai miehistöjäseneksi, jos hän on ollut nuorisojäsenenä vähintään viisi vuotta. Miehistöjäsenellä ei ole liittymismaksua, kun hän siirtyy vuosijäseneksi, jos hän on ollut jäsenenä vähintään kymmenen edeltävää vuotta. Kannatusjäsenten jäsenmaksun suuruuden vahvistaa hallitus.

Venemaksua kannetaan niiltä yhdistyksen jäseniltä, jotka ovat merkinneet veneen yhdistyksen venerekisteriin. Venemaksun perusteena on veneen kokoluokka. Venemaksun suuruuden kokoluokittain päättää vuosittain vuosikokous.

 

Eroaminen ja erottaminen

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle tai kommodorille taikka suullisesti tehtävä ilmoitus yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan näiden sääntöjen edellyttämät taloudelliset velvoitteensa yhdistykselle toimintavuoden loppuun saakka.

Niiden jäsenten nimet, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuansa hallituksen määräämään ajankohtaan mennessä, hallitus on oikeutettu poistamaan jäsenluettelosta. Näitä jäseniä pidetään yhdistyksestä eronneina. Erottamisesta tällä perusteella ei voi valittaa.

Jäsenelle, joka rikkoo yhdistyksen sääntöjä, väärinkäyttää yhdistyksen lippua tai jäsenen oikeuksia tai huomattavasti vahingoittaa yhdistystä menettelyllään, voi hallitus antaa varoituksen tai erottaa hänet jäsenyydestä. Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Erotetulle on erottamispäätöksestä ilmoitettava viikon kuluessa päätöksen tekemisestä lähetetyllä kirjatulla kirjeellä.

Tällä tavoin erotetulla on oikeus saattaa erottamispäätös yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi, jos hän esittää tästä kirjallisen vaatimuksen yhdistyksen hallitukselle yhden kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan. Kokouksessa vaaditaan erottamispäätöksen vahvistamiseksi vähintään kaksi kolmannesta äänestyksessä annetuista äänistä. Äänestyksen tulee tapahtua suljetuin lipuin.

Ansiomerkit

Yhdistys voi jakaa ansioituneille jäsenilleen ja muille yhdistyksen hyväksi toimineille ansiomerkkejä tai muita huomionosoituksia erikseen laadittujen sääntöjen mukaan.

Hallitus, yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen toimintaa johtaa ja sen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtajana kommodori ja kahdeksan muuta jäsentä. Kommodori valitaan vuosikokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen muut jäsenet valitaan vuosikokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan, siten, että vuosittain on erovuorossa neljä jäsentä. Ensimmäisen vuoden erovuorot ratkaistaan arpomalla vaalien jälkeen. Hallitus valitsee keskuudestaan varakommodorin. Kommodori ja hallituksen jäsenet voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimintakaudeksi.

Yhdistyksen hallitus kokoontuu kommodorin kutsusta tai kun kaksi hallituksen jäsentä sitä haluaa. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään viisi hallituksen jäsentä, joista yksi on kommodori tai varakommodori. Kommodorin ollessa estyneenä toimii varakommodori hänen sijaisenaan. Yhdistyksen nimen kirjoittaa joko kommodori yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä.

Toimihenkilöt ja toimielimet

Hallitus valitsee yhdistykselle toimihenkilöt sekä asettaa avukseen tarpeelliset toimielimet ja määrittää näiden tehtävät ja valtuudet.

Tilit

10§

Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on 1.11.-31.10. Tilit ja hallituksen toimintakertomus on annettava viimeistään joulukuun 15.päivä tilintarkastajille. Tarkastuksesta tilintarkastajien on annettava vuosikokoukselle kirjallinen lausunto, joka on jätettävä hallitukselle viimeistään 10 päivää ennen vuosikokousta.

Yhdistyksen kokoukset

11§

Yhdistyksen vuosikokous pidetään tammikuun loppuun mennessä. Ylimääräinen kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kymmenesosa jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti pyytää.

Yhdistyksen kokouksen hallitus kutsuu koolle julkaisemalla siitä tiedonannon ainakin yhdessä Espoossa ilmestyvässä tiedotuslehdessä tai postittamalla kokouskutsun viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Jos kokouksessa tulee käsiteltäväksi yhdistyksen nimen tai sääntöjen muuttaminen, yhdistyksen purkaminen tahi kiinteistön ostaminen, myyminen tai kiinnittäminen, on tästä kokouskutsussa mainittava.

Yhdistyksen kokouksen avaa kommodori tai varakommodori tai jos näillä on este, joku hallituksen jäsen.

12§

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri.
  2. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
  3. Esitetään hallituksen kertomus kuluneelta toimintavuodelta ja tilit sekä tilintarkastajien lausunto.
  4. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.
  5. Hyväksytään hallituksen kuluvaa vuotta varten laatima toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio sekä vahvistetaan liittymis- ja jäsenmaksujen sekä venemaksun suuruus.
  6. Kommodorin vaali joka toinen vuosi.
  7. Hallituksen täydennysvaali erovuoroisten tilalle.
  8. Kahden tilintarkastajan ja heidän varamiestensä vaali.
  9. Muut kokouskutsussa mainitut asiat.

13§

Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat.

14§

Asiat, jotka jäsen haluaa saada yhdistyksen kokouksissa käsiteltäviksi, on esitettävä kirjallisesti hallitukselle vähintään kymmenen päivää ennen kokousta.

15§

Äänioikeus yhdistyksen kokouksissa on vuosi-, kunnia- ja seniorijäsenillä. Miehistö-, nuoriso- ja kannatusjäsenillä on puheoikeus yhdistyksen kokouksissa. Yhdistyksen ja sen hallituksen kokouksissa tapahtuvissa äänestyksissä ratkaisee annettujen äänten yksinkertainen enemmistö, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa. Valituiksi tulevat eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa, paitsi vaaleissa, jotka tällöin ratkaistaan arvalla.

Vaalit toimitetaan suljetuin lipuin, mikäli niin vaaditaan. Valtakirjalla ei voi äänestää.

 

Nimen ja sääntöjen muutokset, yhdistyksen purkaminen

16§

Nimen ja sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta tai yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamisesta päättää yhdistyksen kokous ja päätöksen pätevyyteen vaaditaan vähintään kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä.

17§

Jos yhdistys purkautuu, on sen omaisuus jätettävä jollekin toiselle suomalaiselle yhdistykselle veneilyä edistäviin tarkoituksiin käytettäväksi.

18§

Muuten on noudatettava voimassa olevaa yhdistyslakia.

 

SATAMASÄÄNNÖT

Satama

Kerhon satamalla tarkoitetaan sitä Espoon kaavaan sisältyvää Marinsatamaksi nimettyä aluetta, jota kerho hallinnoi Espoon kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan.

 

Hallinto

Sataman käytännön hallinnosta vastaa hallituksen nimittämä satamatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii satamakapteeni. Satamatoimikunta voi täydentää itseään erikoistehtäviin nimetyillä lisäjäsenillä. Tällaisia ovat esimerkiksi laituri-, poiju- ja telakkamestari. Näistä tehtävistä ei voi kieltäytyä ilman erittäin pätevää syytä.

 

Venepaikat

Kerhon vuosi- ja kunniajäsenillä on oikeus hakea venepaikkaa kerhon satamasta. Venepaikkahakemus on jätettävä kerhon hallitukselle vuosittain määräaikaan mennessä.

Muillekin kerhon jäsenille kuin vuosi- ja kunniajäsenille voidaan myöntää venepaikka, jos niitä on vapaana. Tällainen venepaikka on voimassa vuoden kerrallaan.

Jäsen, joka ei tarvitse hänelle myönnettyä venepaikkaa jonain vuonna on seuraavana vuonna etuoikeutettu saamaan ennen uusia venepaikanhakijoita. Tällaisesta tilanteesta on ilmoitettava vuosittaisessa venepaikkahakemuksessa tai muuten kirjallisesti satamakapteenille.

Vapautuvat venepaikat jaetaan hakijoille jäsenikäjärjestyksessä. Satamatoimikunta päättää vuosittain veneiden sijoituksen satamassa venepaikkahakemusten perusteella. Sijoituksen perusteena on satamasta paikan tarvitsevien veneiden sopivuus olemassa oleviin laituripaikkoihin. Satamatoimikunnalla on oikeus kesken kauden muuttaa veneen paikkaa satamassa, jos se on veneen koon tai muun vastaavan syyn vuoksi tarpeellista.

Jos jäsenelle on jo myönnetty venepaikka, hän saa vastaavan venepaikan myös seuraavana kautena. Venepaikan saaminen ja sen säilyttäminen edellyttää aikaisemmin sanotun lisäksi seuraavaa:

- Veneen katsastus on hoidettu hallituksen määräämällä tavalla.

- Venepaikkahakemus on jätetty määräaikana sekä maksut on maksettu hallituksen määräämän ajan kuluessa.

- Venepaikan haltija on suorittanut vartiointivelvollisuutensa.

- Venepaikan haltija noudattaa kerhon sääntöjä ja ohjeita sekä yleistä järjestystä ja Espoon kaupungin venesatamaohjeita.

- Vene on vakuutettu.

Hallituksella on oikeus antaa varoitus, peruuttaa venepaikkaoikeus satamasääntöjen rikkomuksista määräajaksi tai lopullisesti. Venepaikkaansa ei saa luovuttaa muille kuin kerhon jäsenelle. Luovutus vaatii aina satamakapteenin luvan. Jos venepaikka on luovutettu kerhon ulkopuoliselle ilman satamakapteenin lupaa, venepaikka menetetään välittömästi.

 

Vieraspaikat

Vierailevien veneiden sijoittamisesta ja perittävistä maksuista päättää satamatoimikunta.

Venepaikkamaksut

Venepaikkamaksut pohjautuvat Espoon kaupungin venepaikkamaksuihin ja ne vahvistetaan vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

Järjestyssääntöjä

Veneen omistaja on vastuussa veneestään ja sen kiinnityksestä sekä siitä vahingosta, jonka se mahdollisesti aiheuttaa muille veneille tai muulle omaisuudelle. Vene tulee kiinnittää luotettavasti. Satamatoimikunnalla on oikeus antaa yksityiskohtaisia ohjeita sekä veneenomistajan kustannuksella täydentää puutteellisia kiinnityksiä tai ryhtyä muihin varotoimenpiteisiin.

Paloturvallisuuden takia ei veneitä saa lukita laituriin lukuun ottamatta pieniä perämoottoriveneitä. Jollat on säilytettävä maissa niille varatuilla paikoilla.

Jäsen voi lunastaa yhden avaimen laituriporttiin. Avainta ei saa luovuttaa ulkopuoliselle. Kaikki lukittavat ovet, portit, sähkötolpat, mastonosturit ym. on käytön jälkeen huolellisesti suljettava.

Iltaisin ja yöaikaan tapahtuvan vartioinnin täydennykseksi jäseniä kehotetaan muuna aikana satama-alueella liikkuessaan tarkkailemaan ja tarvittaessa puuttumaan asiattomaan oleskeluun laitureilla tai kerhon tiloissa.

Satama-alueella ja sen läheisyydessä veneiltäessä on noudatettava varovaisuutta ja otettava huomioon muut veneet. Suurin sallittu nopeus on 10 km/h. Aallokon aiheuttamista on vältettävä.

Mastonosturin tai septityhjennuslaitteiston eteen ei venettä saa jättää miehittämättömänä.

Työsähköä saa käyttää ainoastaan tavanomaiseen kevät- ja syyskunnostukseen. Muusta sähkönkäytöstä on sovittava etukäteen satamakapteenin kanssa. Perittävistä maksuista päättää satamatoimikunta. Sähkölaitteiden on oltava ehdottomasti ehjiä. Niitä ei saa jättää päälle ilman valvontaa.

Roskien heittäminen ja jäteöljyn laskeminen mereen on ehdottomasti kielletty. Roskat ja muut jätteet on toimitettava satama-alueen jäteastioihin ja -säiliöihin.

Veneiden nostot ja laskut

Kerho hankkii tarvittavat nosturit yhteisiin veneiden nosto- ja laskutilaisuuksiin. Jokaisen veneenomistajan tulee järjestää riittävästi apulaisia ja valmistella vene osto/laskukuntoon hyvissä ajoin, jotta toiminta sujuu joustavasti. Perittävistä maksuista päättää satamatoimikunta. Ns. omat nostot kerhon telakointialueella ennen kerhon yhteisnostoa on kielletty ilman satamakapteenin lupaa.

Mastonosturin käyttö tapahtuu kunkin omalla vastuulla.

Telakointi

Veneiden talvitelakointi on sallittu 15.9 - 10.6. Kerhon venepaikan haltijoille on varattu mahdollisuus veneiden talvitelakointiin. Telakointitarve kerrotaan satamatoimikunnalle venepaikkahakemuksella.

Satamatoimikunta laatii telakointisuunnitelman, jonka mukaisesti veneiden säilytyspukit sijoitetaan telakkakentälle talkootyönä. Pukkien on oltava luotettavia ja riittävän vahvoja. Irralliset, yksittäiset tuet eivät täytä tätä ehtoa.

Satamassa niille osoitetutussa paikassa säilytettävien venepukkien tulee olla purettavia tai kokoontaitettavia.

Keväällä venepukkien siirrot niille varatulle alueelle ja rannan siivous suoritetaan talkootyönä. Jokaisen telakkapaikan haltijan tulee osallistua tai hankkia sijainen sataman kevät ja syystalkoisiin. Velvoitteen laiminlyönneistä voidaan periä hallituksen määräämä maksu.

Tulensammutin on pidettävä saatavilla veneen kevätkunnostuksen aikana.

Vartiointi

Osallistuminen kerhon sataman vartiointiin on kaikkien venepaikan haltijoiden velvollisuus. Tästä perussäännöstä poiketaan satamatoimikunnan ja hallituksen jäsenten osalta, jotka on vapautettu vartiointivelvollisuudesta. Erityisistä syistä kerhon hallitus voi antaa vapautuksen vartiointivuorosta myös muille venepaikanhaltijoille. Vartiointivelvollisuuden laiminlyönneistä seuraa hallituksen määräämä sakko.

Vartiovuoro varataan ennen vartiokauden alkua vartiopäällikön ilmoittamalla tavalla. Varaamatta jääneet vartiovuorot arvotaan venepaikan haltijoille, jota eivät ole omatoimisesti sopineet vartiovuorostaan.

Vartiointitehtävä on luottamustehtävä, jonka aikana päihdyttävien aineiden nauttiminen tai niiden vaikutuksen alaisena oleminen on ehdottomasti kielletty. Vartiohuone on tarkoitettu ainoastaan vartijoiden käyttöön.

 

VARTIOINTINSÄÄNNÖT

1§ Vartiointi tapahtuu kello 21.00 - 05.30 välisenä aikana. Vartijoiden on ilmoittauduttava kerhon vartiotuvassa vartiotarkastajalle hyvissä ajoin ennen vuoron alkamista.

2§ Vartijoiden on tutustuttava vartiointisääntöön ja –ohjeisiin.

3§ Vartioitavaan alueeseen kuuluu satamasääntöjen 1§ määritetty alue.

4§ Vartiotarkastajan ja vartijoiden on vuoronsa ajalta pidettävä tapahtumapäiväkirjaa ja vahvistettava kertomus nimikirjoituksellaan. Kirjoitetun tekstin on oltava asiallista ja luettavaa.

5§ Vartiotarkastajan tehtävänä on huolehtia siitä, että

  • vartijat ovat tehtäväänsä kykeneviä
  • vartiointiin tarvittavat välineet on kunnossa
  • antaa vartijoille tarvittaessa tehtävän edellyttämä opastus
  • ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista vartiopäällikölle
  • luovuttaa tehtävä, vartiotuvan ja laitureiden avaimet vuoron päätyttyä seuraavalle vartiotarkastajalle.

6§ Vartijoiden tehtävänä on tehdä vartioitavalla alueella riittävästi vartiointikierroksia.

Vartiokierroksilla on vartioitavan alueen yleisen järjestyksenpidon lisäksi tarkastettava laituriporttien lukitus, veneiden kiinnitykset, vesihanojen pitävyys ja sähköpisteiden käytön asiallisuus.

Kerhon lipun ja viirin nostosta sekä laskusta on huolehdittava asiaan kuuluvalla tavalla.

Sataman puomiportti on suljettava viimeistään klo 22.00 ja pidettävä se suljettuna vartiovuoron päättymiseen saakka.

Asiattomaan liikkumiseen vartiointialueella on kiinnitettävä erityistä huomioita.

7§ Tarvittaessa on otettava yhteys vartiotarkastajaan, vartiopäällikköön tai poliisiin. Havaituista epäkohdista on tehtävä merkintä vartiopäiväkirjaan.

8§ Vartijan tulee välttää ottamasta turhia riskejä ja jättää vaaralliset tilanteet virkavallan ratkaistavaksi.

 

ANSIOMERKKISÄÄNNÖT

Kivenlahden Venekerhon ansiomerkki voidaan myöntää niille ansioituneille yhdistyksen jäsenille, jotka ovat edistäneet Kivenlahden Venekerhon menestystä ja kehitystä taikka ovat muutoin huomattavalla tavalla ottaneet osaa yhdistyksen toimintaan sen tarkoitusperien toteuttamiseksi.

Kivenlahden Venekerhon ansiomerkit ovat kultainen ansiomerkki, suuri ansiomerkki, hopeinen ansiomerkki ja KLV -mitali.

Ansiomerkin myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus perustellun esityksen pohjalta suljetulla lippuäänestyksellä. Päätöksen on oltava yksimielinen.

Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää erityisen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta toiminnasta yhdistyksen ja / tai veneilyn hyväksi. Kultainen ansiomerkki voi olla samanaikaisesti enintään viidellä henkilöllä.

Suuri ansiomerkki voidaan myöntää ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta toiminnasta yhdistyksen ja / tai veneilyn hyväksi.

Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää pitkäaikaisesta toiminnasta yhdistyksen ja / tai veneilyn hyväksi.

Lyhytaikaisesta, mutta erityisen ansiokkaasta toiminnasta Kivenlahden hyväksi voi yhdistyksen hallitus myöntää KLV -mitalin.

Poikkeustapauksessa KLV -mitali voidaan myöntää ulkopuoliselle henkilölle tai yhteisölle ellei muunlaiselle huomionosoitukselle ole perusteita.

Ansiomerkit jaetaan riittävän arvokkaaksi katsottavassa jäsentilaisuudessa. Merkkiä luovutettaessa on luettava kunnianosoituksen perustelut.

 

 

BERGELÄN SÄÄNNÖT

Bergelä on KLV:n omistukseen merkityn Kiintestö Oy Inkoon Bergelän omistama saarikiinteistö. Kiinteistö sijaitsee Inkoon saaristossa Norra Sådön saarella.

Osakeyhtiön hallituksena toimii KLV:n hallitus ja käytännön toiminnasta huolehtivat saaritoimikunta ja saari-isäntä. Jokaisen saarella käyvän jäsenen odotetaan osallistuvan saaren ja sen varustuksen hoitoon.

Saarikiinteistön tarkoituksena on toimia KLV:n jäsenten veneretkien kohteena. Jos jäsenen vene ei purjehdi KLV:n lipun alla, on osoituksena keroon kuulumisesta käytettävä kerhon viiriä lippuohjeen edellyttämällä tavalla.

Veneiden kiinnittämisessä käytetään peräpoijuja. Ankkurointi on ehdottomasti kielletty.

Välittömästi saareen saavuttuaan veneen päällikkö on velvollinen merkitsemään asiallisesti vieraskirjaan saapumispäivän, veneen nimen, oman ja miehistön jäsenten nimet sekä jäsennumeronsa. Päärakennuksen ovien lukkoihin sopii Marinsataman laituriavain.

Saarella tulee käyttäytyä hyvän veneily- ja merimiestavan mukaisesti. Järjestystä ja siisteyttä on tinkimättä noudatettava.

Jokainen kuorikekäymälän käyttäjä on velvollinen osallistumaan käymälän hoitoon. Roskien jättäminen saarelle on kielletty.

Avotulen teko on sallittu vain tähän tarkoitukseen osoitetuilla paikoilla. Noudata grillin käytössä saaritoimikunnan antamaa erillisohjetta.

Saaritoimikunta huolehtii roskanuotioiden ja kokkojen polttamisesta ja hankkivat tähän mahdollisesti tarvittavat luvat.

Tulipesien tuhkat on tyhjennettävä tätä varten erikseen osoitettuihin astioihin. Omien grillien käytössä ja tupakoinnissa maastossa on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Yöpyminen tulee tapahtua pääasiallisesti veneessä. Tilapäinen yöpyminen rakennuksissa ja saunassa on sallittu vain saari-isännän etukäteen antamalla luvalla.

Saaren luontoa, kasvillisuutta ja eläimistöä on kaikin tavoin suojeltava ja vaalittava. Puiden kaataminen ja oksien taittaminen on kielletty. Koirat ja muut eläimet on pidettävä kytkettyinä.

Aggregaattien ja moottorien tarpeeton käyttö on alueella kielletty. Samoin jollien perämoottoreiden tarpeeton käyttö sekä huviajelu lahdella ja sen välittömässä läheisyydessä on kielletty.

Kaikenlaista meteliä on vältettävä. Radiota, radiopuhelimia ja muita äänentoistolaitteita on käytettävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristölle häiriötä.

Metsästys on alueella ehdottomasti kielletty. Onkiminen on sallittu. Muunlaisesta kalastuksesta annetaan lisätietoja oleskelutilan tiedotustaululla.

Saunassa käynnit merkitään saunakirjaan. Kirjaan merkitään päivämäärä, veneen ja päällikön nimi, jäsennumero sekä saunojien lukumäärä.

Saunamaksut laskutetaan saunakirjaan tehtyjen merkintöjen perusteella purjehduskauden päätyttyä. Saunamaksun suuruudesta ja maksuperusteista päättää hallitus.

Saunavuoroissa noudatetaan käytäntöä, jossa kello 17.00 lähtien vuorotellaan miesten ja naisten saunavuoroja. Päiväsaikaan kello 17.00 saakka, on venekunnan mahdollista varata perhesauna. Perhesaunavuoro on kestoltaan yksi tunti.

Löylyvetenä on saunassa käytettävä ehdottomasti makeaa vettä. Saunojien on huolehdittava siitä, että seuraavilla saunojilla on käytettävissään riittävästi saunapuita ja makeaa vettä.

Saunatilat on siivottava saunomisen jälkeen ja saunomiseen liittyvät välineet pestävä. Viimeinen saunavuoron käyttäjä huolehtii saunan tuuletuksesta.

Saunan ja vesipumpun käytöstä on saunassa erilliset, tarkemmat ohjeet.

Viimeiseksi saaresta poistuvan on huolehdittava siitä, että kiinteistöön kuuluvat rakennukset on lukittu, avaimet siirretty niille varatuille paikoille, sekä vesi ja sähkö katkaistu erillisohjeiden mukaisesti. Avaimia ei saa luovuttaa kerhoon kuulumattomille.

10§

Saaren käyttäjän on noudatettava annettuja ohjeita saaren käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Kun todetaan, että saarisääntöä ei noudateta, on tästä ilmoitettava asianomaisille. Jos huomautus ei auta tai rikkomus on vakava, on asiasta ilmoitettava saari-isännälle, saaritoimikunnalle tai kerhon toimistoon tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.

11§

Saaressa on mahdollista ladata veneen akkuja laiturikohtaisista sähköpylväistä. Sähkön käytöstä on tehtävä merkintä kerhorakennuksessa säilytettävään sähkönkäyttökirjaan. Sähkön käytöstä peritään hallituksen päättämä maksu. Maksut laskutetaan sähkönkäyttökirjaan tehtyjen merkintöjen perusteella purjehduskauden päätyttyä.

 

STORA BREDSKÄRIN SÄÄNNÖT

Stora Bredskär on KLV:n vuokraama saarikiinteistö Kirkkonummen saaristossa.

Saaren tarkoituksena on toimia KLV:n jäsenten veneretkien kohteena. Jos jäsenen vene ei purjehdi KLV:n lipun alla, on osoituksen kerhoon kuulumisesta käytettävä kerhon viiriä lippuohjeen edellyttämällä tavalla.

Saarella ei ole vakinaista hoitajaa. Jokaisen saarella vierailevan jäsenen tulee ottaa tämä huomioon ja toimia kuin olisi itse saaren hoitaja.

Jokainen kuorikekäymälän käyttäjä on velvollinen osallistumaan käymälän puhtaanapitoon ja hoitoon.

Saarella tulee käyttäytyä hyvän veneilyn ja merimiestavan mukaisesti.

Yöpymisen tulee tapahtua pääasiallisesti veneessä. Roskien jättäminen saarelle on kielletty.

Saarella ei ole tulisijaa ja näin ollen avotulen teko saarella on kielletty. Ole huolellinen käyttäessäsi omaa grilliä.

Noudata saarella siisteyttä. Muista, että jälkeesi tulee veneilytoverisi.

Vaali luontoa ja eläimistöä. Pesiviä lintuja ei saa häiritä. Koirien ja muiden eläinten tulee olla saarella kytkettyinä.

Älä häiritse muita saarella olevia voimakkaalla radio- tai muiden äänentoistolaitteiden käytöllä. Vältä kaikenlaista meteliä.

Kalastaa saa kalastuslain mukaisesti.

Epäkohdista on ilmoitettava viipymättä saaritoimikunnalle ja/tai saari-isännälle.

Saaren käyttäjän on noudatettava saari-isännän ja saaritoimikunnan ohjeita saaren käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

 

LILLKROKANIN SÄÄNNÖT

Lillkrokan on Kantvikin Purjehtijat ry:n isännöimä saarikiinteistö (saaren pinta-alasta noin puolet) Tammisaaren eteläisessä saaristossa.

Saaren tarkoituksena on toimia KVP:n jäsenten veneretkien kohteena. Saarta voivat käyttää myös muut venekerhot KVP:n hallituksen tekemien vuokrasopimusten mukaisesti. Kivenlahden Venekerho ry:llä on sopimus saaren käytöstä.

Saarella ei ole vakinaista hoitajaa, vaan jokaisen siellä käyvän seuran jäsenen tulee kaikissa toimissaan ottaa tämä huomioon. Jokainen saarella käyvä on siis saaren hoitaja

Saarella tulee käyttäytyä hyvän veneily ja merimiestavan edellyttämällä tavalla.

Yöpyminen tapahtuu pääasiallisesti veneessä. Telttailua on vältettävä. Avotulen teko saarella on kielletty. Ole huolellinen grillin käytössä.

Älä jätä roskia tai jätteitä saarelle. Vie ne pois mennessäsi. Noudata saarella siisteyttä. Muista, että jälkeesi tulee veneilytoverisi.

Vaali luontoa ja eläimistöä. Keväisin saarella pesii melkoisesti vesilintuja. Liikkuessasi saarella ota tämä huomioon. Älä laske koiria vapaaksi.

Älä häiritse muita saarella olevia soittamalla radiota liian kovaa tai äänekkäällä seurustelemisella.

Epäkohdista on ilmoitettava viipymättä saari-isännälle ja / tai saaritoimikunnalle.

Kalastaa saa kalastuslain mukaisesti.